25.7.10

Heinäkuu


Heinäkuu alkaa olla lopuillaan, ja samalla tämä Regensburgissa oleilu. Helteet väistyivät ja vaihtuivat viileäksi sateeksi. Viimeisinä hellepäivinä meillä oli täällä Roos ja Robin käymässä, olimme ensimmäinen etappi heidän Itä-Euroopan turneellaan, joka nyt on edennyt Bratislavan kautta jonnekin Balaton-järvelle. Oli mukavaa, katselimme kaupunkia ja kävimme viilentymässä järvellä. Robin oli juuri toipumassa jostain, jonka hänen lääkärinsä oli määrittänyt influenssaksi, ja nyt sitten H on ollut pari päivää kovassa kuumeessa ja säryssä. Taisi tarttua.


Keskiviikkona meidän olisi tarkoitus lähteä ajamaan täältä Varsovan ja Pärnun kautta Tallinnaan ja siitä yli Helsinkiin.  Minua huolettaa, että meillä on liian tiukka ajoaikataulu - 12-tuntiset ajopäivät ja yksi kuski! - mutta H sanoo että ei tasan käytetä matkaan enempää aikaa. Joten kai näillä on nyt vain mentävä, jos tuo kuski nyt toipuu tarpeeksi nopeasti, jotta yleensä pääsemme aikataulussa lähtemään. Minullahan ei sitä korttia vielä ole.


Olen saanut aikaiseksi koulun suhteen aika vähän. Olen miettinyt kirjallista lopputyötä ja nyt minulla on kaksi aihe-ehdotelmaa jonkin verran pohjustettuna, kolmas pitää vielä kehitellä. Pääsen heti syyskuussa tekemään tilaustyötä galleria Pulchriin, jonkinlaista artist-in-residence -hommaa kymmeneksi päiväksi, ja sekin pitäisi valmistella todella hyvin. Mutta jotenkin tämä heinäkuu on ollut aika väsyä aikaa, ja olen ehkä sitten tarvinnut lepoakin. Olisi silti kannattanut potkia itseään työskentelemään enemmän, sillä tämä tarkoittaa, että minun pitää miettiä projekteja Suomessa aika paljon.


Tänään on Oranssifest ja samalla Oranssin 20-vuotisjuhla Alppipuistossa. Harmi, ettemme ole sielläpäin vielä. Siellä olisivat ystävät ja toverit. Aika kauan on siitä, kun Kookos vallattiin ja vähän helevetin pitkä aika Putkinotkostakin.

16.7.10

Surua


 Isotätini Hulda lähti viimeiselle matkalleen maanantaina 97 vuoden iässä. Minä olen muistellut kesäpäiviä Vanhojen Tätien luona, talossa, jossa oli postin puoli ja tätien puoli, ja vieressä junarata, ja surrut sekä Huldaa että yhden aikakauden loppumista. Nyt vasta tajusin, outoa kyllä, kuinka ikuisena olen pitänyt niitä asioita, jotka olivat minun lapsuuteni jonkinlaisia kulmakiviä. Sitä kuvittelee aina että niihin voi palata, niistä voi pitää kiinni, ja että kyllä sitä ehtii. Mutta aika kuluu, ja yhtäkkiä on myöhä.


Täällä Baijerissa on yhä sietämättömän kuuma. Lisäksi H on kipeänä, muttei tietenkään sen verran, että jäisi kotiin lepäämään. Olemme käyneet lenkillä auringon laskettua. Ensi viikolla pitäisi tulla pari vierasta Hollannista, ja sitä seuraavalla viikolla ajamme Tsekin, Puolan ja Baltian kautta Suomeen.

12.7.10

Kuuma kesä


 Suomivisiitti #1 tuli tehtyä, #2 seuraa 2,5 viikon päästä jo. Regensburgissa on 40 astetta lämmintä. H blogasi karkumatkastamme vuorille. Minä en ole jaksanut blogata mitään. Jalkapallokin loppui pettymykseen. Lisäksi paikka, jossa Kampalassa katsotaan jalkapalloa, räjähti tänään. Yksi tai kaksi muutakin paikkaa kosahti; se hyvä etiopialainen rafla Kabalagalassa ja huhujen mukaan vielä jokin mesta 'kotikaupunginosassani' Ntindassa. Huolestuttaa.