30.12.05

Tour de Finland


Suomen kierros lähenee loppuaan. Nähty on Helsinki, Espoo, Parainen, Pori ja Kotka. Nyt ollaan takaisin Helsingissä ja käytetään hyväksi ystävien vieraanvaraisuutta. Viikon alussa koittaa kotimatka. Tänne lähtiessä olin ihan varma, etten kaipaisi takaisin Hollantiin, mutta jotain koti-ikävän kaltaista on alkanut nyt hiipiä. Mukava mennä takaisin Delftiin ja päästä nukkumaan omaan sänkyyn. Kunhan vain ei olisi niin pitkä reissu edessä..


Sille, joka kyseli bussilippujen hintoja: maksoin edestakaisesta bussimatkasta suunnilleen satasen, siinä on joku promotie eli tarjous hintaa alentamassa. Jos joutuisi täyden hinnan maksamaan niin halvimmat mahdolliset lentoliput ovat toki edullisemmat - jos vain muistaa varata liput ajoissa ja lentopäivät sopivat. Vaan onhan se bussi toki ekologisempi matkustustapa, jos vain hermot & takamus kestävät hitaan matkanteon.

23.12.05

Lumisadetta


Näkymä tuosta ikkunasta on nyt ihan jouluinen, kun Kallion katoille sataa lunta. Huomenna se kuitenkin muuttuu vetiseksi, kuulemma.

Olen tavannut sukulaisia ja kavereita, on ollut ihan mukavaa. Kävin myös palloilemassa kaupungilla ja huomasin, että talvinen Helsingin keskusta ei vieläkään ole erityisen miellyttävä. Olen myös ehtinyt pitkästä aikaa nähdä kännissä toikkaroivia ihmisiä, kun olen tullut myöhään nukkumaan ja joutunut kulkemaan Rautatientorin kautta. Hassua, miten perisuomalainen ördäys pistää silmään, kun on ollut edes näinkin vähän aikaa poissa.

Nyt minulla on tärkeä tehtävä vahtia kissaa huomiseen asti.



20.12.05

Pakkasta


Olisi pitänyt laittaa talvikengät, Suomessa on kylmä. Matka oli suht
rankanpuoleinen, varsinkin siksi, että tulli- ja rajaviranomaiset
suhtautuvat näemmä kovin epäileväisesti Hollannista tuleviin
matkaajiin. Oli kuitenkin ihan mielenkiintoinen reissu, vaikken
suoranaisesti voikaan suositella halvimmalla tavalla eli bussilla
matkustamista - Den Haagista Tukholmaan kesti 24 tuntia. Osan matkasta
tulkkasin hollannista ruotsiksi ja takaisin, kun matkaseurana ollut
kurdiperhe halusi keskustella erään göteborgilaisen tytön kanssa, ja
yhteistä kieltä ei löytynyt. Muuten tuli luettua kolme kirjaa,
kuunneltua musiikkia ja nukuttua.



Nyt sitten olen Helsingissä ja tuntuu vähän epätodelliselta. Vaan
tänäänpä päästään leipomaan pipareita ja valmistelemaan joulua.





17.12.05

Matkaan


Eipä tässä varmaankaan ehdi pahemmin blogailla ennen Suomeen lähtöä,
joten seuraava kirjoitus tullee sitten Helsingistä. Laukut on pakattu
ja passi kaivettu esiin.





16.12.05

Ilmoitus äänioikeudesta


Postisetä kantoi tänään kotiin ilmoituksen äänioikeudesta
presidentinvaalissa sekä vihkosen, joka sisältää tiedot
äänestyspaikoista Keski- ja Etelä-Euroopassa. Minun on hankala mieltää,
että Hollanti on usein Suomesta katsoen Keski-Eurooppaa, kun
maantieteellisesti se on selkeästi osa Länsi-Eurooppaa. Mutta joka
tapauksessa, äänestysoikeuslaput löysivät oikeaan paikkaan.





Ei olisi kannattanut...


unohtaa diskettejä vuokra-autoon. Näin varmasti ajattelee se Hollannin
salaisen palvelun agentti, joka unohti diskettinsä autoa
palauttaessaan. Joku auton seuraavista käyttäjistä nimittäin löysi
disketit ja tutustui niiden sisältöön. Minkä jälkeen hän antoi disketit
journalisti Peter De Vriesille.


Disketeillä on huhujen mukaan aikamoisia paljastuksia esimerkiksi
hollantilaisten "sankarin", taannoin murhatun Pim Fortuynin
harrastuksista. Harrastuksiin liittyvät mm. alaikäiset marokkolaiset
pojat. Populistipoliitikko oli tunnettu varsinkin marokkolaisiin
kohdistuneesta maahanmuuttajavastaisuudestaan.

Peter De Vriesiä uhkaa nyt oikeusjuttu salaisen informaation paljastamisesta.


Ja mitä tapahtuikaan Rita Verdonkille, joka jäi kiinni parlamentille
valehtelemisesta Kongoon palautettujen pakolaisten asiassa? Hän sanoi
olevansa pahoillaan, ja saa pysyä ministerinä.


15.12.05

Kurssi 1 käyty


Nederlands voor buitenlanders niveau 1 on nyt käyty. Tai olisi meillä
vielä maanantaina yksi tunti, mutta silloin olen jo Suomessa. Haikeaa,
kurssilla oli kivaa, opin paljon, ja väki oli mukavaa. Veikkaan, että
kakkoskurssilla (joka alkaa tammikuun puolivälissä) on eri naamoja.



On kyllä hyvin mielenkiintoista opiskella uutta kieltä samalla, kun
asuu ko. kielen kotimaassa. Joka viikko huomaa ymmärtävänsä
ympäristöstään hieman enemmän. Se on aika palkitsevaa. Englannin kanssa
muistan joskus lapsena kokeneeni hieman samanlaista fiilistä -
ympäristö kun on Suomessakin täynnä englanninkielistä puhetta ja
tekstiä, varsinkin jos kotona on televisio - mutta muitten kielten
kanssa tämä kokemus jäi puuttumaan. Täällä on mukavaa huomata, että
yhtäkkiä sitä ymmärtääkin kyltit uimahallin seinässä tai otsikot
sanomalehdissä. Tai huomaa tajunneensa, mitä konduktööri kuulutti. Tai
osaavansa kertoa kysyjälle, missä on cafe De Waag.



Nyt pitäisi vielä saada asioita aikaiseksi ennen Suomeen matkaamista.
Pitäisi paketoida muutama joululahja ja pakata kassi, maksaa laskuja ja
palauttaa kirjoja kirjastoon, käydä ostamassa vähän paikallisia
herkkuja viemiseksi. Kivaa mennä Suomeen, mutta matkustaminen ei nyt
jotenkin innosta. Eikä sekään, että sääennusteen mukaan ensi viikolla
Helsingissä on yli 5 astetta pakkasta. Brrr. Joulua ja sukulaisten ja
ystävien näkemistä odotan kyllä kovasti.





13.12.05

Lichtjesavond-loppuraportti



Hauskimmat jutut:
  • 2 hyvää kamarikuoroa
  • Maria ja Joosef, muutama lammas, pari kiliä, yksi aasi ja oikea kameli
  • Varjonäytelty Dickens. Erään talon ikkunat oli peitetty paperilla ja paperin takana varjonäyteltiin A Christmas Carol. Toteutettu tosi hienosti eri värivaloilla yms.
  • Gospelkonsertti Oude Kerkissä
  • Joulutransut: nosturin nokassa pari karvaista miestä enkelinpuvuissa
  • Säkkipilliorkesteri
  • Klezmer-bändi
  • Beestenmarktin luistinradan tunnelma
  • Soihdut Oude Delftissä
  • Ilmainen gluhwijn ja erwtensoep (loppuivat nopeasti)

Lichtjesavond-väliraportti


Piti tulla pitämään ruokailutaukoa. Meidän kadunpätkä näyttää tällä hetkellä tältä:



Kadulle on vedetty puusta puuhun narut, joissa pysäköintikieltolaput. Naureskelin päivällä, kun autoilijat kävivät hilaamassa naruja ylemmäs, jotta autonsa mahtuisivat niiden alle. Pilkka taitaa osua parkkeeraajien nilkkaan; noista kanavaan ripustetuista soihduista lentää aika lailla kipinää autojen maalipintoihin.

Marktilla on 20-metrinen joulukuusi ja yhteislaulua, Wijnhavenilla isoviiksinen posetiivari, Brabantse Turfmarktilla big band ja karuselli ja Hippolytuskerkin vierellä rockbändi. Joka paikka on aivan tupaten täynnä väkeä. Olin laulamassa joululauluja Marktilla (suomeksi, hollanniksi en osaa) ja muuten olen vain palloillut ympäriinsä. Kohta takaisin, kunhan saan vähän ruokaa - ravintoloihin ei oikein mahdu, ja gluhwijn menee päähän, jos ei välillä syö jotain.



12.12.05

Lichtjesavond


Huomenna Delftissä vietetään Lichtjesavondia.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tavalliset valot laitetaan pois ja
kaupoissa yms. on kynttilöitä ja soihtuja. On se hyvä, että palomiesten
lakko juuri loppui. Ohjelmassa on lisäksi luistelua Beestenmarktilla,
hiihtoa jossain (10 astetta lämmintä, kannettukaan lumi ei pysyne
kauan), konsertteja, paraateja, joululauluja ja 18-metrisen joulukuusen
kynttilöiden sytyttäminen Marktilla.





11.12.05

Raikasta ilmaa?



Tiedemiehet ovat saaneet aikaiseksi karttoja, joissa näkyvät Euroopan saastuneimmat paikat. Tässäpä yksi:



Tuossa Hollannissa olevan oikein mustan täplän kohdalla asumme me.


Kävimme tänään Haagissa kirjakaupoissa. Paluumatkalla asemalla näimme,
kun miestä elvytettiin junalaiturilla. Hän ei tainnut selvitä. Tosin
emme tiedä, koska emme jääneet pällistelemään kovin pitkäksi aikaa.
Poliisit ja asemavahdit eivät mitenkään hätistelleet ihmisiä katsomasta.


10.12.05

Joulu lähestyy


Meillä on ollut joululahjapaja käynnissä ja askartelemisen ja
näpertelemisen jälkiä on ympäri kämppää, pitäisi siivota. Markkinoilla
oli tänään jopa tavallista ruuhkaisempaa.


Rabobankin mainoksessa on ruotsalainen blondi, joka kertoo, että
ruotsalaiset ovat pitkäikäisiä, koska heillä on sauna. No, pohjoismaa
mikä pohjoismaa, ei se täkäläisille niin tarkkaa ole...


9.12.05

Rita Verdonk Fan Club


Nyt sen toimet ovat päässeet jo Hesariinkin:

Hollanti luovutti Kongoon tietoja turvapaikanhakijoista.



(Tämä on siis se sama täti, jonka vastaisia julisteita nähtiin sunnuntaina Amsterdamissa.)





Biertjes


Käytiin kurssilaisten kera De Klompissa muutamalla olusella. Latinot
kehtasivat pienen neuvottelun jälkeen kysäistä, josko on totta, että
suomalaiset istuvat alasti kuumissa huoneissa.



Opettajamme ei osannut kertoa mitään perinteisistä hollantilaisista
jouluruoista. Monet kuulemma syövät jouluna fondueta. (Keppiä! Pallo
jalkaan ja järveen!)



Uutena vuotena vanhat joulukuuset (joita muuten myydään jo Brabantse
Turfmarktilla) kerätään Nieuwe Plantagelle ja niistä tehdään kokko.
Kaikki ampuvat ilotulitusraketteja, niin paljon, että maa on
uudenvuodenpäivänä punaisena. Ei tosin kuulemma verestä vaan rakettien
kääreistä.



Meidän piti tunnilla keskustella neljän ryhmissä
matkustuskokemuksistamme, ja opettajaa nauratti, kun kaikkien
keskustelut kääntyivät ruokaan - mitä erikoista siellä syötiin, mitä se
maksoi, miltä se maistui. Illalla sitten pubissa mietittiin, että
hollantilaiset eivät kiinnitä niin paljon huomiota ruokaan, kun taas
eteläeurooppalaiset ja jotkut ruokasnobit suomalaiset voisivat
keskustella aterioista vaikka kuinka kauan.





7.12.05

Turisteina


Vieraat lähtivät tänään ja lienevät jo Helsingissä. Olipa mukavaa;
sivuvaikutuksena ääneni on maassa - tuli varmaan puhuttua viitenä
päivänä enemmän kuin edeltävinä viikkoina. Olisivat saaneet kauemminkin
olla.

Sunnuntaina kävimme Amsterdamissa merenkulkumuseossa (hienoja karttoja ja Amsterdam-laivan näköiskappale, johon pääsi sisään) sekä Anne Frankin talossa.
Lisäksi kävelimme hieman keskustassa ja punaisten lyhtyjen alueella.
Sade ajoi meidät ensin yhteen kuppilaan ja sitten toiseen. Lopulta
luovutimme (sade-me 1-0) ja palasimme Delftiin.

Maanantaina
kävimme tutustumassa Rotterdamin keskustaan. Piruankkakauppa oli Eevan
pettymykseksi kiinni. Illalla vietimme Delftissä sinterklaasavondia.


Tiistaina menimme Scheveningeniin ja ihme kyllä aurinko paistoi,
ainakin muutaman hetken. Meri oli hieno ja valo upea. Keräilimme
simpukankuoria. Kävimme vielä palloilemassa Haagissa ja sitten
palasimme Delftiin. Yle näytti netin kautta Linnan juhlia, joten
pääsimme arvostelemaan pari pukua jo heti suorana. Emme kuitenkaan
jääneet sisään istumaan, vaan kävimme syömässä meksikolaista ruokaa ja
sen jälkeen De Klompissa maistelemassa kaakaota ja olutta.


Tänään ehdittiin vielä shoppailla Delftissä juustoa ja kukkasipuleita.
Eeva ja Ville uskaltautuivat Nieuwe Kerkin torniin, Ida ja minä kävimme
vain kirkossa. Prinsenhofin sisäpihalla oli erittäin paikallinen sade.
Lounastimme pannukakkuja Stads Pannekoekhuisissa. Saatoin vielä vieraat
haikeana Schipholiin ja nyt on aika siirtyä takaisin arkeen - pestä
pari koneellista pyykkiä ja lukea huomisen hollanninläksyt.

Kiitoksia vieraille, kylläpä oli mukavaa!


3.12.05

Vieraita


Lauantaina iltapäivällä menen hakemaan Eevan, Idan ja Villen
Schipholista. Hurraa! Vaikka vähän tässä on vielä jännitystä, sillä
Schipholin sivut väittävät, että lento AY845 on peruttu. Finnair ei
moisesta tiennyt mitään. Joten oletettavasti sieltä koneellinen saapuu.



Toivotaanpa hyvää säätä seuraaviksi viideksi päiväksi.





1.12.05

Melkein kylmä


Lämpötila on nollan vaiheilla, mutta sentään ei sada. Saatiin viimenkin
kurssilaisten kanssa sovittua oluelle menosta ensi viikon torstaina.
Opettaja liittyy seuraan vähän myöhemmin; ehkä puhumme hollantia
paremmin sitten parin oluen jälkeen.


Kurssilaiset ovat ihan hauskaa väkeä, mutta hyvin en ole tutustunut
kehenkään. Johtunee isoksi osaksi siitä, että kaikilla muilla on
omankielisempää seuraa. Espanjalaiset ja portugalilaiset ymmärtävät
toisiaan, iso osa on ollut töissä Ranskassa, puolalaiset ja
tsekkiläiset ymmärtävät toisiaan ja indonesialaiset puhuvat sitä mitä
indonesiassa nyt puhutaankin. Jonkun kuvan olen kuitenkin saanut koko
jengistä. Vieressäni istuva M. on tsekkiläinen tyttö, joka lyö minua
käsivarteen aina kun hänellä on asiaa - kohtapuoleen saanen mustelman.
Hänestä on maailman hassuinta, että tekstikirjassamme on henkilöhahmo
nimeltä Abdelhafid. M:llä on nigerialainen poikaystävä ja hankala
indonesialainen kämppis.



T. ja M. taas ovat indonesialainen pariskunta, joka on muuttanut tänne
vastikään paremman elämän toivossa. Molemmat korkeastikoulutettuja, M.
on asianajaja, mutta täällä heillä on pieni indonesialaisten
ruokatavaroiden tuontiyritys. Tekevät kovasti töitä kuutena päivänä
viikossa 12 tuntia päivässä. Sunnuntaisin he eivät työskentele, sillä
kunnon katoliset menevät sunnuntaina vain kirkkoon.



A. on Italiasta ja Z. tsekistä. He matkustelevat paljon ja puhuvat
keskenään ranskaa. Mukavia ihmisiä, joihin yritän tutustua paremminkin.
Z. on arkkitehti, mutta ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä
täältä, joten on toimistotöissä Euroopan avaruuskeskuksessa. A. on
tutkija.



F. tulee Ranskasta ja on patentti-insinööri, kuten myös P. Hän on iso
ja rauhallinen, paitsi kun liikenteestä ja nopeusrajoituksista
puhutaan. Hermot F.:ltä vei uusi 80 km nopeusrajoitus. Siinä ei
kuulemma ole yhtään mitään järkeä.
F. ajaa lyhyetkin matkat autolla, mitä ihmettelin ensin, kunnes näin
F.:n auton: uusi upea musta Maserati. Sillä mahtaa olla turhauttavaa
ajella 80 kilometriä tunnissa.



Toinen patentti-insinööri, P., on mukava espanjalainen kaveri, jolla on
ainoana kurssilaisista jo lapsia. (Tosin M. on sitä mieltä, että
minunkin pitäisi kiiruusti niitä hankkia, olenhan vuoden päästä jo 30.
Hollantilainen suorapuheisuus on näemmä tarttunut.)



B. on puolalainen ja toista kertaa kurssilla. Hän vaikuttaa olevan
kärsimätön oppimisen suhteen, mutta silti ei yleensä pysy kärryillä. N.
taas, toinen puolalainen, puhuu todella hyvin ja oppii nopeasti. N.:n
kaveri, A., tulee Kurdistanista ja tuo välillä kavereitaan tunnille
mukaan.



Keitähän sitten vielä? D., italialainen tangoa harrastava mies, jolla
omituinen huumorintaju ja suojeleva asenne kurssin naisia kohtaan. Ja
P., Barcelonasta, fyysikko, nopea oppimaan, mutta paikalla vain ehkä
joka toisella kerralla. Ja T. Portugalista, tutkija hänkin, ei siedä
paikallista talvea, mutta viihtyy kai muuten.


Ylihuomenna meille tulee vihdoin taas vieraita, ollaankin jo
odoteltu. Koetan pitää täällä kaikkia peukkuja että viikonloppu ja
viikon alku olisivat mahdollisimman vähäsateisia. Tiedän, että
todennäköisyys on sateiden puolella, mutta kuitenkin.


Kuninkaallisuutisia: prinsessa Laurentien ja prinssi Constantijn
odottavat kolmatta lasta. Prinsessa Mabel taas haukkui tänään
amerikkalaisia puheessaan AIDS-päivän kunniaksi, ja syystä.