30.10.05

Lokakuun viimeinen viikonloppu, 21 astetta lämmintä


Omituinen sää. Lämmintä ja aurinkoista. Eilen oltiin Groningenista
kyläilemässä olevan suomalaisperheen kanssa Scheveningenissä keräämässä
näkinkenkiä ja tsekkaamassa Sea Life. Oli kuulemma melkein samanlainen
kuin Linnanmäellä.


Tänään ajeltiin fillareilla (t-paidat päällä) Elsenburger Bosiin ja
katseltiin ankkoja, hevosia, poneja ja lampaita. Aurinko paistoi ja oli
kuuma. Paikalliset eivät ole vielä totelleet uusia sääntöjä ja
laittaneet harrastuskanoja (hobbykippen) sisätiloihin. Siellä ne
kuopsuttivat kuten ennenkin ja kukko kiekui. Ulkoiltiin aikamme ja
poljettiin sitten Rijswijkiin In De Bogaardin kauppakeskukseen
shoppaamaan. Ostin uimalasit ja alennusmyynnistä uimapuvun.


On kyllä outoa käydä meressä kahlailemassa ja ajella fillarilla
t-paidassa loka-marraskuun vaihteessa. Talvea ei ole yhtään ikävä.





Elsenburger Bosin ruskaa



29.10.05

Tangled up in blue



Rotterdam, The Netherlands
Ahoy'
October 28, 2005

1. Maggie's Farm
2. Tonight I'll Be Staying Here With You
3. Watching The River Flow
4. Lay, Lady, Lay
5. Stuck Inside Of Mobile With The Memphis Blues Again
6. Blind Willie McTell
7. I'll Be Your Baby Tonight
8. Ballad Of A Thin Man
9. I Don't Believe You (She Acts Like We Never Have Met)
10. Love Sick
11. Tangled Up In Blue (acoustic)
12. Down Along The Cove
13. Chimes Of Freedom
14. Highway 61 Revisited

(encore)

15.  Like A Rolling Stone
16.  All Along The Watchtower



Muokkaus: Keikka oli varsin hyvä, tosin suht samanlainen kuin
aikaisemmatkin näkemäni. Tämä oli siis viides tai kuudes Bob Dylanin
konsertti, jonka pääsin kuulemaan. Saavuimme melkein myöhässä, Maggie's
Farmin alkutahdit jäivät kuulematta. Syynä ruuhkainen Rotterdamin
Erasmuslijn ja Ahoy'n tarkka turvatarkastus.



Dylan ei soittanut kitaraa keikalla lainkaan, ja kuten setlististä
näkee, uusimmalta levyltä ei ollut yhtään biisiä. Ehdoton kohokohta oli
Tangled Up in Blue, joka jostain syystä tuntuu yhä sopivan Dylanin
äänelle, toisin kuin moni muu vanhoista biiseistä. H. piti eniten Lay
Lady Lay:sta.



Hollantilainen konserttiyleisö on noin 10 kertaa äänekkäämpää kuin
suomalainen. Lisäksi oli hämmentävää nähdä, kuinka yleisö poltteli
pilveä keskellä katsomoa. Ei meillä vaan kukaan sytyttäisi edes
marlboroa keskellä Hartwall-Areenaa.



Matkalla keikalle junassa eräs erittäin pitkä mies kysyi meiltä, josko
olemme menossa Dylania katsomaan. Vastasimme myöntävästi, ja olimme
hämmästyneitä siitä, että sen näkee päältä. Keikkapaikalla sitten
huomasin, että aika monella muullakin oli vakosamettitakki, farkut ja
intianbasaaripaita.



27.10.05

Beatrix



Kuningatar Beatrix kävi Delftissä.



Mitäs sanotte tuosta hatusta?



Utrecht ohi


Nyt on se kurssi käyty. Kyllä kannatti, vaikka matkustamisessa menikin
aikaa. Kurssi oli hyvätasoinen ja mielenkiintoinen, ja opettajat tosi
hyviä tyyppejä. Todella näkivät vaivaa meidän takiamme. Eli jos joskus
tulee tilanne, että saatat päätyä kurssille Utrechtin yliopiston James
Boswell -instituuttiin, niin voin kyllä sanoa, että tuskin menee
hukkaan.


Tänään opin muutaman kirosanan, mutta niitä en viitsi tähän kirjoittaa.
Muita yllättäviä sanoja kuitenkin tuli kurssilla vastaan. Esimerkiksi de mazzel, joka on amsterdamilainen tapa sanoa hei hei. Se tulee jiddishin kautta onnittelusta mazel tov, ja
on jäänyt kaupungin puheenparteen. Venetsialainen kurssilainen
mainitsi, että heidän puheenparressaan tuo kuulostaa suunnilleen
samalta kuin "I will kill you", joten se ei ehkä jäähyväistervehdyksenä
ole kaikkialla optimaalinen...

Puolalainen kurssilainen taas mainitsi, että goedemorgenin alkuosa (joka pitää ääntää goeie, kukaan ei sano goede) kuulostaa samalta kuin puolan termi miesten elimille.


Parikin opettajaa on selittänyt, miksi lijk-loppuiset sanat äännetään
eri tavalla kuin muut ijk-sanat. Normaalistihan ij äännetään äi,
esimerkiksi rijbewijs (ajokortti) äännetään suunnilleen räibeväis. Mutta lijk-loppuisissa sanoissa näin ei tehdä, vaan esimerkiksi natuurlijk äännetäänkin osapuilleen natyyrlök. Tämä kuulemma siksi, että sana lijk tarkoittaa kuollutta ruumista, ja sitä ei siksi ole kiva sanoa.

Esimerkkejä lijk-loppuisista sanoista:
  • natuurlijk
  • duidelijk
  • moeilijk
  • hartlijk
  • wonderlijk
Niitähän on siis paljon.

Muita oppimiani asioita: imperfekti, perfekti, sivulauseen sanajärjestys.

    Het is belangrijk dat ik Nederlands leer want ik woon nu in Nederland.
    Het is belangrijk dat ik Nederlands leer omdat ik nu in Nederland woon.

Want ja omdat ovat suunnilleen synonyymeja, mutta vain omdat aloittaa sivulauseen. Sivulauseessa verbit viskotaan loppuun.

Perfekti muodostetaan apuverbin kera näin:

    hebben/zijn  - ge + stam + d/t


Se, tuleeko verbin loppuun d vai t, tarkistetaan taas soft ketchupista.
Toki on iso kasa epäsäännöllisiä verbejä, jotka taipuvat toisin, esim.

    vertrekken   is vertrokken


Se, käytetäänkö hebbeniä vai zijniä, riippuu siitä, mistä on kyse.
Hebbeniä käytetään yleensä. Zijniä käytetään, mikäli kyse on muutosta
tai suuntaa ilmaisevasta asiasta. Lisäksi zijniä käytetään, jos
perfektimuotoon tungettava verbi on zijn. Joskus saman verbin kanssa
käytetään toista ja joskus toista. Esimerkiksi "Pyöräilin eilen
Rijswijkiin":

    Ik ben gisteren naar Rijswijk gefietst.

Tässä käytettiin zijn-apuverbiä, sillä kyseessä on jonnekin suuntautunut pyöräily. Mutta: "Pyöräilin eilen Rijswijkissä":

    Ik heb gisteren in Rijswijk gefietst.

Päätän raporttini tältä erää tähän.

25.10.05

Onnea kaikille Eduardin syntymäpäivän kunniaksi



Hollannissa tosiaan tehdään numero syntymäpäivistä. Kun jollakulla on synttärit, saavat onnitteluja sankarin lisäksi hänen perheensä ja ystävänsä. Sankarille lauletaan "Lang zal hij leven" (sävelmä on sama kuin ruotsalaisten "Ja må han leva"-laulussa). Sitten istutaan ringissä ja syödään keksi. Yksi keksi.

Syntymäpäivien muistamisessa auttaa syntymäpäiväkalenteri, joka aidossa hollantilaisessa kodissa on vessanovessa. Sisäpuolella. Voi sitten asioidessaan tarkistaa, kenellä tuttavapiiristä on seuraavaksi synttärit.

Utrechtin kurssilla Eduard täytti tänään 25 vuotta, mistä syystä saimme kaikki onnitteluja toisiltamme.

Kävimme ekan opettajamme Sandran kanssa baarissa (hän joutui odottamaan meitä siellä 20 minuuttia, koska amerikkalainen kaveri jäi suustaan kiinni ja eksyi). Toka opettajamme toi meille kielenääntämislevyjä. Kolmas taas antoi taas esimerkin hollantilaisesta suorapuheisuudesta: "And just that you know, I am not fat, I'm pr?gnant".

Ruuhkajunissa matkustaminen alkaa ottaa pannuun. Ei tahdo mahtua hengittämään. Kerääntyneet tiskit harmittavat myös. Olin tosin eilen kotityölakossa solidaarisuudesta islantilaisia naisia kohtaan.

Op donderdagmorgen om tien uur ga ik te voet naar het station van Delft want de koningin komt daar met de Zilvertrein en ik wil haar zien.

24.10.05

Pöh


Unettomuus sukkaa. Aamulla kun kello löi seitsemän ja olisi pitänyt
herätä, en ollut vielä edes nukahtanut. Pyörin kyllä sängyssä
puolestayöstä. Inhottavaa. Tällaista ei olekaan pitkään aikaan
sattunut. Kehitin siitä yliväsymyksestä ja unenpuutteesta sitten
sellaisen päänsäryn, että Utrecht jäi tältä päivältä väliin. Sain
aamupäivällä nukuttua nelisen tuntia ja nyt pitäisi jaksaa iltakurssi
kahvin ja buranan voimalla. Pöh pöh pöh. Ja minä kun olisin tosiaan
halunnut oppia ääntämään g:n puheterapeutin avulla.

Täällä sataa vinoon ja tuulee. Pitäisi varmaan hankkia kuravaatteet talvipyöräilyä varten.



Niinjoo, ja enolle myöhästyneet synt.päiv.onnittelut, unohdin tekstata..

23.10.05

Viikonloppu


Perjantaina Utrechtin kurssilla puheterapeutti opetti meitä ääntämään
hollantia. Meille homma oli helppoa, sillä kävimme läpi vasta vokaaleja
ja diftongeja. Eteläeurooppalaisille ja aasialaisille diftongit
vaikuttivat tuottavan vaikeuksia. Keksin huvikseni diftongisanoja
suomeksi: käyttöjärjestelmäpäivitys, hyötykuorma, höynähtänyt,
hääyöaie. Wojciechin mielestä suomi kuulostaa espanjalta, mutta on
vaikeaa kuin kiina.



Emme jääneetkään Utrechtiin illalla, sillä satoi, ja muutkin halusivat
kotiin. Paitsi Steve, joka jäi etsimään pubia. Me matkasimme junalla
Delftiin ja ehdimme vielä illalla uimaan. En jaksanut kovasti treenata,
lähinnä kelluskelin ja harjoittelin potkuja.



Lauantaina olimme Rijswijkissä kyläilemässä, oli mukavaa puhua suomea
ja istua iltaa. Meni vähän myöhään, poljimme kotiin vasta keskiyön
tienoolla.



Sunnuntaina kävimme tutustumassa yhteen Delftin nähtävyyksistä eli
reptilienpark Serpoon. Paikka on siis vanha varastomainen rakennus,
jonne on tehty käärme- ja matelijanäyttely. Siellä oli monenlaisia
myrkkykäärmeitä, alligaattoreita, krokotiilejä, varaaneja, liskoja,
kilpikonnia ja bonuksena valtavia lintuhämähäkkejä.



Nyt on vielä kasa läksyjä tehtävänä. Saapa nähdä, miten selviän
huomisesta: ohjelmassa 2 tuntia matkustusta Utrechtiin, 6 tuntia
hollanninluentoja, 2 tuntia matkustusta takaisin Delftiin, fillarilla
Stanislascollegelle ja 1,5 tuntia lisää hollanninluentoa. Voi olla
hiukka väsy olo illalla.

20.10.05

Utrecht


Aloitimme H:n työnantajan kustantaman viiden päivän hollannin
tehokurssin tänään. Huomasimme, että viikosta tulee rasittava; matka
Utrechtin yliopistokampukselle kestää ovelta ovelle kaksi tuntia, eli
tässä tulee matkailtua joka päivä neljä tuntia pahimpiin
ruuhka-aikoihin. Väsyttää. Varsinkin siksi, että kuulostelin kuudelta
aamulla vielä kirkonkelloja, kun en saanut unta, ja puoli kahdeksalta
piti nousta.



Kurssi on ihan ok, vaikka kaikki tohtorivaiheessa olevat
kanssaopiskelijat ovatkin 80-luvulta, ja opettajakin vuosimallia 79.
Tunnemme H:n kanssa itsemme kävyiksi. Meitä on taas vaikka kuinka
monesta maasta. Huomenna ollaan menossa porukalla kurssipäivän jälkeen
tutustumaan Utrechtiin ja mahdollisesti johonkin sen pubeista.



Junamatkan maisemat olivat ihan mukavia, lättänää maastoa, lehmiä,
lampaita, hevosia, lehmiä, lampaita, hevosia, pari vuohta, lisää
lehmiä... Mihin ne kaikki mahtuvat talveksi?



17.10.05

Herfstvakantie


Minullapa on syysloma hollanninkurssista. Loman aikana pitäisi tosin
tehdä aika paljon läksyjä ja kirjoittaa ensimmäinen kotiaine. Se onkin
hieman haastavaa kolmensadan sanan sanavarastolla. Kuulemma
hollantilaiset lapsukaiset osaavat noin tuhat sanaa kouluun mennessään,
eli me olemme sitten aika pienen ihmisen tasolla.


Käytiin eilen läheisessä luonnonpuistossa katsomassa hevosia, lehmiä,
lampaita ja kanoja (joiden pitäisi kyllä olla kopeissaan eikä ulkona
saamassa kaikenmaailman lintuinfluenssoja). Keli oli vielä kiva, mutta
selvästi kylmempi. Ja tänään sitten oli jo tosi vilu, jotain 12
astetta. Hyvä aika harjoitella kimchiä talven varalle.

Sairasvakuutusyhtiö sai vihdoin säädettyä asiat kuntoon. Ei siihen tarvittukaan kuin muutama kierros:
  • lähetimme paperit, mitään ei kuulunut
  • pyydettiin lisätietoja "viitaten lähettämäänne hakemukseen"
  • lähetimme lisätiedot
  • odotimme kolmisen viikkoa
  • soitimme perään, väittivät, että lisätiedot eivät ole saapuneet
  • seuraavana päivänä sanoivat, että lisätiedot löytyivät, mutta itse hakemusta emme ole kuulemma koskaan lähettäneet
  • lähetimme uuden hakemuksen
  • saimme vakuutuspäätöksen, jossa oli väärin nimet, molempien syntymäajat ja hinnat
  • soitimme perään, lupasivat korjata
  • saimme uudet paperit samoilla virheillä
  • soitimme perään, sanoivat, että korjaus oli hävinnyt jonnekin, lupasivat korjata
  • korjasivat kaiken muun, paitsi jättivät väärän hinnan paikalleen
  • soitimme perään, lupasivat korjata..
  • ja viimein saimme oikeanhintaiset ja oikeille nimille osoitetut vakuutukset
Nyt kaikki on sitten kunnossa ja saamme maksaa parisataa euroa kuussa siitä ilosta, että olemme sairasvakuutettuja.

15.10.05

Zwemmen 2


Tämän päivän opitut: 1 minuutti kelluntaa, 7 metriä koiraa, 6 metriä
selkää, 6 metriä sammakkoa. Ongelmana on nyt se, etten oikein osaa
koordinoida tuota hengittämistä ja räpiköimistä. Kellunnassa opin
uloshengittämään suun kautta ja ottamaan saman tien keuhkot täyteen
ilmaa, ja selkäuinnissakin se sujuu jotenkuten. Mutta nuo muut
uintimatkat ovat noin lyhyitä siksi, että pidätän hengitystä koko ajan.






14.10.05

Kumma maailma



Onneksi päätettiin mennä vasta huomenna Haagiin ostoksille. Hesarin mukaan siellä
on iso operaatio käynnissä ja telkkauutisissa näkyi eristetty Binnenhof
ja sanottiin, että laukauksia on kuulunut keskusta-alueella. Huomenna
silti mennään, pitää ostaa Chinatownista riisisäkki. Ja meitähän ei
terroristit pelottele... kai?

Eilen opeteltiin kurssilla jo imperfekti. Perussääntö menee näin: otetaan verbin juuri eli stam:


wonen   kanta saadaan selville poistamalla -en, eli won|en =
kanta on woon (muistetaan, että kirjoitussäännön mukaan sanan
ääntämisen täytyy pysyä samana kun se taipuu, ja tässä "won"
lausuttaisiin lyhyesti, toisin kuin "wonen", joten lisätään o.)

Lisätään -te tai -de, jos kyse on yksikön imperfektistä, ja -ten tai -den, jos kyse on monikon imperfektistä. Eli:

ik woonde               wij woonden
jij woonde               jullie woonden
hij/zij woonde         zij woonden


Ja miten sitten saadaan selville, lisätäänkö sanaan -te vai -de?
Katsotaan, onko sanan juuren viimeinen konsonantti mukana sanoissa
"stop ketchup". Jos on, lisätään -te tai -ten, muussa tapauksessa -de
tai -den. Eli otetaan vielä toinen esimerkkisana:

luisteren   luister|en =  kanta on luister

ik luisterde               wij luisterden
jij luisterde               jullie luisterden
hij/zij luisterde         zij luisterden


Pöhköksi tämä menee sitten, jos sanan kanta loppuu kirjaimeen d tai t,
jolloin pitää silti lisätä toinenkin d tai t. Tämä sotii
kirjoitussääntöjä vastaan, mutta open mukaan imperfektisääntö on
vahvempi kuin kirjoitussääntö, joten tässä tappelussa se voittaa.

wachten   wacht|en = kanta on wacht

ik wachtte               wij wachtten
jij wachtte               jullie wachtten
hij/zij wachtte         zij wachtten

Käytännössä mitään eroa ei kuule siinä, sanooko me odotamme vai me odotimme, eli wij wachten vai wij wachtten.

12.10.05

Lämmintä


Viikonloppuna ja nyt alkuviikosta on ollut lämmintä. Parikymmentä
astetta ja varsin aurinkoista. Lauantaina oltiin auttamassa H:n
työkaverin muutossa. Lisäksi käytiin ihmettelemässä paikallista Ikeaa,
joka osoittautui aivan samanlaiseksi kuin mikä tahansa muukin Ikea.
Sieltä olisi saanut skandinaavisia elintarvikkeita, kuten lihapullia ja
suolasilliä.


Sunnuntaina käytiin Haagse Bosissa katsomassa söpöjä pikku bambeja,
jotka innostuivat - höm - touhuamaan yleisöä saatuaan. En tiedä,
kehtaanko laittaa kuvaa.

Opettelin epäsäännöllisten verbien taivutuksia ja koetin päntätä sanastoa.

8.10.05

Zwemmen


Vieläkään ei ole energiaa uudelleenkirjoittaa kapeaa ja ohutta
näkemystäni Hollannin politiikasta, joten ne, jotka ovat kiinnostuneita
Hollannista eivätkä meistä, voivat surffata jonnekin muualle ja palata
myöhemmin. :-)



Täällä ei ole tapahtunut kummempia. Sää palasi mukavaksi, päivisin on
ollut sellaiset 18-20 astetta parhaimmillaan ja öisin sitten sumuista.
Käytiin testaamassa uimahallia keskiviikkona ja tänään. En ollutkaan
käynyt uimahallissa varmaan 15 vuoteen. Oli oikein mukavaa,
keskiviikkoinen käynti meni lähinnä veteen totuttelussa (tiedoksi
niille, jotka eivät valmiiksi tiedä: en osaa yhtään uida ja olen aika
arka vedessä) ja kelluntalaudan kanssa polskutellessa, ja
höyrysaunassakin tuli käytyä. Uimahallissamme on myös oikea sauna,
jonne maksaa 13,50, ja jonka kuvalliset käyttöohjeet otin hallilta
mukaan. Pitää kyllä skannata ne ja laittaa tänne, niistä irtoaa hupia.



Tänään sitten onnistuin jo räpiköimään kolmisen metriä jotain koiran kaltaista ja kellumaan hieman. Olen tästä oikein ylpeä.



Hulluilla päivillä on kuulemma ensi viikolla tarjous Amsterdamin
lennoista, mikä toivottavasti avittaa ihmisiä tulemaan tänne kylään.



Kiitoksia Mikkelin Villelle puistolinkistä! Toivotaan, että sunnuntaina
on vielä kiva ilma, niin päästään sinne katselemaan. Jo tässä haluaa
vähän jotain luontoa etäisesti muistuttavaa nähdäkin. Kateellisena luen
kuvauksia ihmisten sienimetsäreissuista. Ei täällä vaan...



5.10.05

Saamari


Kirjoitin juuri hemmetin pitkän jutun, jossa selvitin Hollannin
poliittista systeemiä, hallitusta ja puolueita, ja sitten selain
kippasi nurin ja koko juttu katosi. Enpä ihan heti jaksa kirjoittaa
sitä uudestaan. Ehkä myöhemmin tällä viikolla, nyt kiukuttelen.

2.10.05

Antwerpen


Käytiin lauantaina ulkomailla ostamassa suklaata. Antwerpen oli kiva ja
kaunis ja jotenkin paljon eteläisempi (siis muutenkin, kuin
maantieteellisesti) kuin mikään Hollannin kaupunki. Paitsi nyt ehkä
Maastricht. Syötiin pastaravintolan terassilla ja ihmeteltiin
hasidijuutalaisten kaupunginosaa.



Tänään oltiin auttamassa eräitä suomalaisia muutossa. Muuttokuorman
kuskiäijät olivat Keski-Suomesta ja kiroilivat kovasti. Tuli kotoisa
olo, kun kuuli kunnon suomalaista äijäilyä, ja vielä murteella.



Ostettiin uusi suihkun suutin, siis se, mistä veden pitäisi tulla a)
paineella b) lämpimänä. Jostain syystä nyt kun uusi suutin on
paikallaan, ei vesi enää pysy lämpimänä, vaan muuttuu kylmäksi.
Vanhalla (vuotavalla) suuttimella ongelmaa ei esiinny. Minen nyt ihan
ymmärrä. Ainoa selitys, mikä tulee mieleen, on että uudesta suuttimesta
vesi virtaa sellaisella vauhdilla, ettei cv-ketelin kaasuliekki ehdi
lämmittää sitä. Vaan enpä kyllä ennen tiennyt, että suutin mitenkään
ratkaisisi sitä, millä nopeudella vettä putkistosta tunkee? Jos
yleisössä on LVI-asiantuntijoita, saa antaa vihjeen.