12.9.05

Delftilainen kilpa-ankka



Lauantaina kiroiltuamme Casemalle menimme keskustaan kiroilemaan
puhelinliittymakauppiaalle, joka ei vielakaan halunnut kaupata meille
liittymia, kun taas puuttui yksi tarvittava paperi. Talla kertaa
tiliote, joka oli kylla otettu nettipankista - piti kelvata, mutta ei
sitten tietenkaan kelvannutkaan. Minulta paloivat hihat sen verran,
etta lahdin kavelylle ja H. jai puhelinkauppaan tasan puoleksitoista
tunniksi setvimaan asiaa.

Ilmassa oli kuitenkin suuren
urheilujuhlan tuntua, silla oli Delftin kumiankkakisojen aika.
Molslaanin kanavan yhden sillan kohdalla oli lahto ja toisen sillan
kohdalla maali. Lahtohetken koittaessa klo 14 kipattiin nosturista
tuhansia kylpyankkoja kanavaan, ja markapukuiset miehet sohivat niita
eteenpain suht seisovassa vedessa. Noin puolen tunnin  h i t a a
n  etenemisen jalkeen voittaja-ankka ylitti maaliviivan.
Palkintona oli matka Pariisin Disneylandiin, oletettavasti ankan
lisaksi myos sen omistajalle. Kuvia seuraa, kunhan saadaan ehka joskus
se netti.


Muokkaus: Tässä kuva kumiankkojen armadasta matkalla kohti maaliviivaa. Veden vihreys johtuu jostain omituisesta levästä.





Jotain hyotya puhelinfirmassa kaynnista sentaan oli, silla saatiin
ostettua prepaid-simmi, jolla soittaa Suomeen suht halvalla. 12 senttia
/ min lankaliittymaan ja 34 senttia / min kannykkaan. (Harmi, etta
lankaliittymat alkavat olla Suomessa harvassa). Paasinkin sitten
juttelemaan puhelimessa mummon, vaarin, aidin ja siskon kanssa. Piristi
kylla tosi paljon, on aikamoinen ikava ihmisia.

Illalla kaytiin lisaksi tivolissa, joka on vallannut Marktin kokonaan.

Sunnuntaina
fillaroin Stanislascollegelle, missa minulla alkaa viikon paasta se
hollannin intensiivikurssi. 10 minuutin matka pyoralla, ei paha.
Kaytiin lisaksi loytamassa uimahalli, mutta ei sitten menty, kun siella
oli nudistipaiva.

Lisaa omituisia ilmioita: satkatupakka on
taalla nimeltaan "shag". Odotan sita, kun joku englanninkielinen
turisti pyytaa AlbertHeijnin kassatytolta, etta "Can I have a shag,
please?"


4 kommenttia:

  1. Kumiankkakisa kuulostaa mahtavalta, tahdon tosiaan nähdä pian kuvia! Vaarin kemut oli mainiot, loppuillasta tuli kohotettua monta maljaa Yskjärven särkilöil. Mulla ei ollut kameraa, mutta moni muu kuvasi, joten niitä varmaan ilmaantuu jossain vaiheessa sullekin. Kai sulla muuten on edelleen sama maili käytössä?

    VastaaPoista
  2. Kävelin juuri eilen teidän - siis Mariankatu 26:n - ohi ja mietin hetken aikaa, olisiko sellainen aika päivästä, että törmäisin teihin. Sitten muistin, että teihin törmääminen on nykyisin kovin vaikeaa. Siitä tuli haikea olo.



    Onneksi olette päässeet hilpeään ympäristöön, jossa voi törmätä esimerkiksi kylpyankkoihin. Viittaa siihen, että hollantilaisilla on aika kummallinen kansanluonne. Kun muutama vuosi sitten vapautin keltaisen kylpyankan kellumaan Kansallisarkiston aulassa olevaan sadevedenkeräyssaaviin (kyllä, arkistojenkin katot vuotavat!), kumiankka sai osakseen kovin närkästyneitä katseita ja julkista paheksuntaa.


    VastaaPoista
  3. Kumiankat kuulostaa tosiaan hauskoilta. Ransu olisi varmaan ollut mielellään mukana.



    Toivottavasti kukaan ei "ilmoita asiattomasta viestistä" sanaskannauksen perusteella. Nudisteja ja sätkätupakkaa hollanniksi... :)



    Täällä syysmyrskyää. Saila siirtyi jo pipon käyttöön ja kohta tarvitaan varmaan talvihaalari. Kotisivu on muuten ajan tasalla!

    VastaaPoista
  4. Suomalaiset aina luulee, että meillä on pervoja kilpailuja ja ennätystenhakua. Ei toi kumiankkojen kilpaa uittaminen järin eukonkannolle häviä. Meinaan.



    Mä kerään kylpyankkoja... eikä mulla edes ole ammetta, koska en välitä kylpemisestä. Mutta hassut ja erikoiset ankat huutavat silti mulle toisinaan kauppojen hyllyiltä ja kirppareilta, ja sit ne saa uuden hyvän kodin meiltä. :-)

    VastaaPoista