20.9.05

Rankka viikko


Meillä oli vieras, joten on tullut tehtyä turistiasioita, eli ravattua
Amsterdamissa, Rotterdamissa, Schipholissa ja vaikka missä. Aika
rankkaa, oikeastaan. Säät ovat olleet vaihtelevat, mutta eilen oli
kuitenkin jopa jonkinmoinen rantakeli, ja kävimmekin kävelemässä
Scheveningenissä.



Täällä on jonkinmoinen terroriuhka päällä, mistä johtuen asemilla on
paljon poliiseja. Junat myöhästelevät. En tosin tiedä, johtuuko se
terrorismista, ratatöistä vai jostain muusta. Joka tapauksessa,
täälläkin on käytössä amerikkalaistyylinen terroriuhkatilanteen
porrastus: ei uhkaa, lievä uhka, jonkinmoinen uhka ja suuri uhka tms,
ja nyt ollaan tilanteessa jonkinmoinen uhka. Jos nyt oikein ymmärrän.
Ei täällä meidän pikkukaupungissa tarvitse tuota kovasti murehtia.



Hollannin intensiivikurssi alkoi eilen. Meitä on 15 opiskelijaa 13 eri
maasta. Opettaja on mukava, mutta komensi minut heti lukemaan ääneen
kirjan ensimmäistä kappaletta. Emme olleet siihen mennessä opetelleet
ääntämistä, joten oli vähän hankalaa. Mutta kyllä se siitä, onneksi
olemme kaikki kurssilla ihan alkutekijöissä, joten ei tarvitse paljoa
nolostuttaa, vaikka meneekin pieleen. Läksyä tuli hirmuisesti, pitää
perehtyä huomenna. Kurssilla huomasi heti, että ei olla suomalaisten
parissa: kaikki halusivat heti puhua ja jutella ja esittäytyä.



Tänään oli budjetinesittelypäivä, johon kuuluu kaikenlaisia
traditioita. Kuningatar matkusti kullatuilla vaunuilla Haagissa, ja
piti puheen. Kuulin asiasta hieman liian myöhään, joten emme olleet
paikalla katsomassa. Sen sijaan kävimme H:n kanssa huisartsilla, eli
lääkärin vastaanotolla esittäytymässä. Täällä terveyssysteemi menee
suunnilleen seuraavasti: Ensin hankitaan sairasvakuutus. Sen voi saada
ziekenfondsin eli yleisen sairasvakuutuksen kautta, jos tulot eivät
ylitä tiettyä rajaa. Meillä hieman ylittävät, joten joudumme ottamaan
yksityisen vakuutuksen. Maksamme vakuutusta yhteensä ehkä jotain 180
euroa kuukaudessa (!), mutta saamme tuon rahan takaisin H:n
työnantajalta neljännesvuosittain.



Sairasvakuutuksen lisäksi pitää hankkiutua jonkun huisartsin eli
kotilääkärin potilaaksi. Lääkäreillä on omia pieniä vastaanottoja
siellä täällä. Meillä oli lista tämän alueen lääkäreistä, jota H.
soitteli läpi. Suurimmalla osalla oli täyttä, mutta yksi suostui
ottamaan lisää potilaita. Sieltä kutsuttiin käymään, jotta voitaisiin
rekisteröityä potilaiksi. Menimme sinne tänään. Vastaanotto näytti
enemmän toimistolta kuin lääkärin vastaanotolta, ja kenelläkään ei
ollut edes valkoista takkia. Meidän ei tarvinnut täyttää yhtään
lomaketta, eikä mitään perustietoja (kuten henkilötunnusta, ikää tai
pituutta/painoa) otettu ylös. Lääkäri kysyi, onko perussairauksia, ja
antoi meille lapun, jossa on ajanvarausnumero. Lisäksi kysyttiin, mitä
apteekkia haluamme käyttää.



Homma siis kai toimii niin, että aika varataan tarvittaessa ja sitten
käydään lääkärillä. Jos tulee lääkemääräyksiä, lääkäri soittaa ne
suoraan valitsemamme apteekkiin. Maksamme lääkärille ja apteekille
rahaa, ja anomme sitten ne rahat kuitteja vastaan takaisin
vakuutusfirmalta. Kokonaisuudessaan siis maksamme kuukausittain
sairasvakuutusyhtiölle ja perimme summan takaisin neljännesvuosittain
H:n työnantajalta, maksamme kahden kuukauden välein lääkärille ja
perimme summan takaisin sairasvakuutusyhtiöltä, ostamme lääkkeet
apteekista ja perimme summan takaisin sairasvakuutusyhtiöltä....
Jotenkin kuvittelisi, että tämänkin voisi vähän helpommin hoitaa, eli
raha voisi kulkea suoraan työnantajalta vakuutusyhtiön kautta lääkärin
taskuun. No, toivottavasti ei sairasteta paljoa.



Ihmiset ovat kovin ystävällisiä täällä. Paikalliset kyselevät kovasti,
kuinka olemme viihtyneet ja tarvitsemmeko apua, jos asioimme jossain.



Mitähän vielä kertoisi. Ai niin, tänään on tiistai, eli roskapäivä.
Kerran viikossa on roskapäivä, jolloin tietyn kadun väki saa viedä
roskat ulos noutoa varten. Meillä se on tiistai, eli voimme viedä
roskat ulos myöhään tiistaina ennen nukkumaanmenoa, ja roskakuskit
noutavat ne sitten keskiviikon varhaisaamuna. Oikeasti ne saisi kai
viedä vasta aamuyöstä, mutta kuka sitä nyt roskien takia haluaa herätä.
Roskalaatikoita ei siis ole, koska ne eivät mahtuisi mihinkään, joten
pussit viedään suoraan kadulle. Tämä tarkoittaa myös sitä, että viikon
roskat hengaavat jossain meillä aina tiistai-iltaan asti. Laitoimme
kellarikomeroon laatikon roskapusseja varten, jotta niitä ei sentään
tarvitsisi täällä kotona pitää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti