13.3.10

A job for Job


PvdA taisi tehdä erinomaisen taktisen vedon. Wouter Bos jätti puoluejohdon ja politiikan (!) perhesyistä, ja nyt Amsterdamin pormestari Job Cohen astuu tehtävään. Maurice de Hondin gallupeissa Cohenin suosio on korkealla; kun kysyttiin, kuka sopisi seuraavaksi pääministeriksi, Cohenia kannatti yli 50%, Balkenendea (joka näemmä jatkaa paikallaan, semminkin kun seuraajaksi kaavailtu Camiel Eurlings myöskin jättää politiikan perhesyistä) 25% ja Wildersiä vain 15%. Wildersin tähti taitaa tällä hetkellä olla laskussa. Hän meni viime viikolla nimittelemään Turkin pääministeriä friikiksi, ja vielä brittiparlamentaarikkojen edessä. Nyt ministerit ja työnantajajärjestöt kilpaa ilmaisevat, kuinka Geert on vahingollinen maan maineelle ja taloudelle.


Minulla on varsin positiivinen kuva Cohenista. Toki pidän myös tilanteen tarinankerronnallisista ominaisuuksista; Bergen-Belsenin keskitysleirillä menehtyneiden jälkeläinen, liberaalijuutalainen sosialisti, astuu vastustamaan syrjintää ja pelonlietsontaa.


Töissä oli vaisu viikko. Jan oli kipeä suurimman osan viikosta, joten minäkin tein töitä lähinnä kotona (lue: katsoin 20 jaksoa Star Trek Enterpriseä ja vaivuin puolittaiseen apatiaan). Perjantaina lähdin kuitenkin Utrechtiin studiolle lähinnä seuran vuoksi, ja siellä me sitten istuimme tietokoneidemme takana ja surffasimme netissä, kun ei muutakaan jaksanut tehdä. Spekuloimme hetken, josko meitä lamauttaa kevätväsymys, flunssa vai poliittinen ilmapiiri. Työnantajani sai idean ja ilahtui: "Nyt keksin! Tarvitaan maisemanvaihdos! Mennään alkuviikosta baariin miettimään!" "Jaa sekö sitten auttaa?" "No, jos ei ensimmäisessä baarissa tule ideoita, voidaan vaihtaa baaria!"


Välillä on jokseenkin hämmentävää työskennellä henkilölle, joka on samaan aikaan täysin kaoottinen ja kykenemätön organisoimaan ja kuitenkin hitonmoinen perfektionisti. Hauskaa on kuitenkin yhä, varsinkin nyt, kun olemme ryhtyneet lainailemaan toisiltamme kirjoja ja keskustelemaan niistä (tai no, enemmän minä lainaan sinnepäin - Serenyn The German Trauma ja Into That Darkness ovat nyt keskustelun alla; itse luen vasta Janin omia kirjoja ja siirryn sitten lainailemaan muita). Miinuspuolina voi mainita ainoastaan kaoottisuuden sivuvaikutukset - en useinkaan vielä aamulla herätessäni tiedä, onko töitä vai ei - ja tietysti välimatkat.


Ensi keskiviikkona lähden Regensburgiin muutamaksi päiväksi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti