Thunder!

Onhan ukkonen toki ihan hieno ilmiö, mutta puolitoista viikkoa jokapäiväistä ukonilmaa alkaa käydä jo hermoille. Viime yönä kaksi isoa ukkosta kulki ylitsemme, ja talo tuntui tärähtelevän. Rakeita on tullut nyt monta päivää peräjälkeen. Meillä ei tulvi, mutta joillakin alueilla alkaa olla jo ongelmia. Ukkoset tuntuvat täällä jotenkin hurjemmalta. Tai ehkä se johtuu vain siitä, että Suomessa asuin turvassa isossa kivitalossa ja täällä kuitenkin pienehkössä talossa, katonrajassa, melkein ukkosen ulottuvissa. Pitää yrittää ajoittaa pyörälenkitkin ukkosettomiin kohtiin, sillä on vaikea löytää reittiä, jolla ei ajoittain olisi maaston korkein kohta.

Civilization 4

Ooooh. Nätti ku sika pienenä ja edellistä laajempi. Lisäksi Leonard Nimoy selostajaäänenä. Mitä muuta voi peliltä vaatia?

Nysv nysv

Nyt on uusi PSU asennettu, uusi näytönohjain asennettu ja vain Civilization 4 asentamatta. Asennuksessa oli pieni nytmenihermotjasenkyllähuomaa-hetki, kun havaitsin, että identtisistä ilmoitetuista ulkomitoista huolimatta powerien muodot olivat sen verran erilaiset, että koppani katto ei nyt mene ihan kunnolla kiinni. Tuossa vanhassa on sellainen lippa, joka ujutetaan katossa olevaan kiskoon. Uuden kanssa kisko taas on vain tiellä.

Powerikaupassa menin sitä paitsi vanhanaikaiseen: hinnastosta valitsemaani tuotetta ei tietenkään ollut hyllyssä eikä varastossa, eikä tietoa, koska sitä taas on saatavilla - aikaisintaan ensi viikon lopulla, ehkä, tai sitten ei - mutta onhan täällä toki tämä kalliimpi malli... En jaksanut säätää, vaan ostin kalliimman mallin, ja nyt poweri on yksi koneen arvokkaimmista osista. Huoks. Jaksaa ärsyttää se, että tietokonekomponenttikauppojen webihinnastoilla ja tavaran todellisella saatavuudella ei ole kovin paljon tekemistä keskenään.

Ei tuo kone kyllä nyt enää hiljainen ole. Zalmanin prosatuulettimen säätäminen pienemmälle oli ennen se, jolla masiinasta sai lähes äänettömän. Nyt säädöllä ei ole enää oikein korvinkuultavaa vaikutusta, kun näytönohjaimen korttituuletin suhisee. Ehkä siihen voisi vaihtaa jonkun zalmaninkaltaisen. Poweri on kyllä aika vaimea yhä.

Serverikomponenttien vaihtaminen on paljon helpompaa, ei usein tarvitse edes ruuvimeisseliä.

Varustelukierre

Sain käsiini vihdoinkin uuden - vaikkakin toki käytetyn - näytönohjaimen, jonka hankkimisesta olen puhunut vain noin kolme ja puoli vuotta. Nyt on sitten GeForce6600GT. En vain voi lykätä sitä koneeseeni, koska yllättäen PSU (Power Supply Unit, rakkaat humanistiystävät) ei olekaan riittävä. Mulla on AOpenin 300W poweri, jossa 12V linja tarjoaa vain 15 ampeeria. Vaikka en näytönohjainlaatikon kylkitekstiä ihan uskokaan (minimi 450W??) niin uskon kuitenkin, ettei tuo AOpen hommasta selviä. 6600GT näyttää pikaisen googletuksen perusteella tarvitsevan 12V linjalta jotan 18 ampeeria, ainakin pahimmillaan.

Huomenna pitää sitten mennä virtalähdekauppaan. Houkuttaa Silentmaxxin 480W. Vaan tiedä sitten, onko kovin järjellistä ostaa superhiljaista PSU:ta, kun pahoin pelkään, että tuon näytönohjaimen oma pikku tuuletin sanoo lujaa viiiiiuuuuuuuuu.

Nykynäytönohjaimet ovat kyllä kummaa roinaa. Tämäkin tarvitsee oman virtaliitännän (on AGP eikä PCI-E). Lämpöäkin varmaan generoi ihan kohtuuttomasti. Toivon, että uusi poweri voisi vähän laskea lämpötilojakin, mutta saa nyt nähdä.

Kaikkea sitä...

kaupasta löytyy.

Lisää uusia puolueita

Vähän aikaa sitten perustettu Een NL vaatii länsimaisen kulttuurin ylivertaisuuden myöntämistä, kuten kirjoitin aiemmin. Hilbrand Nawijnin perustama samanhenkinen Partij voor Nederland taas kohdistaa viestinsä kapeammin. Uuden puolueen vaatimuslistalla on islamilaisen opetuksen kieltäminen, rajoituksia moskeijojen rakentamiseen ja huivikielto.

Yksi hyvä puoli siinä on, että näitä uusia rasistisia äärioikeistopuolueita syntyy kuin sieniä sateella. On nimittäin todennäköistä, että oikean laidan äänisaalis hajautuu marraskuun vaaleissa, eikä yksikään ko. puolueista saa kovin kummoista äänimäärää.

Näin tv-uutisissa jonkun toisenkin uuden puolueen ohjelman, mutta valitettavasti en ehtinyt saada selville, mistä puolueesta oli kyse. Vaatimukset ainakin olivat lyhyitä ja ytimekkäitä: "Vähemmän veroja - lisää rahaa!"

Hartslagmeter

Ostinpa sykemittarin. Minä kun satun pitämään kaikista vähänkin teknisistä vempaimista, ja ajattelin, että vempaimien yhdistäminen liikuntaan tekee liikunnasta mielekkäämpää. Lisäksi kiinnostaa, liikunko sydämen ja aerobisen kunnon kannalta ollenkaan järkevästi. Jos netin kaavoihin on uskominen, maksimisyke on 220 - ikä (tai sitten 205 - puolet iästä, löysin kummankin kaavan), eli tapauksessani noin 190. 70% - 80% maksimisykkeestä olisi aerobista treeniä. Eli.. 133 - 152 lyöntiä minuutissa. Äskeisellä normaalivauhtisella pyörälenkillä syke huitelikin juuri välimaastossa 130 - 160, eli kai sitten ihan hyvissä lukemissa.

Suhtautumiseni liikuntaan on muuttunut viime vuosina huomattavasti. Aikuistuttuani olen päässyt liikkumaan omin ehdoin, ja se on tehnyt liikunnasta mukavaa. Ihan lapsena liikkuminen oli vielä itsestäänselvyys. Pyöräilimme, juoksimme, kävelimme, hiihdimme, kiipeilimme, riehuimme - mitä tahansa tenavat nyt tekevät, tiedostamatta asiaa sen kummemmin. Sitten tuli koulu ja koulun liikunnanopetus, ja yhtäkkiä koko hommasta katosi mielekkyys. Liikunta oli joko "yks kaks hyppy, yks kaks hyppy, sitten jumppaa, kiinteytetään niitä pakaralihaksia!" tai "nyt aikoja juoksemaan, hopi hopi" tai "menkää tytöt riviin, niin X ja Y valitsevat joukkueet". Koko ajan piti verrata, kilpailla, laittaa järjestykseen joko liikunnallisuuden tai suosituimmuuden mukaan. Inhosin kilpailemista. Inhosin myös sitä, että joku kovaääninen täti kentän tai salin laidalla arvostelee minun tapaani liikua tai olemustani. ("Tuuli miten sä voit olla noin kömpelö, vaikka olet noin pieni?")

Lukioikäisenä ja vähän sitä myöhemmin vapaaehtoinen liikuntamuotoni olikin lähinnä laahustus portaat alas tupakalle (ei, en tosiaankaan polta enää) tai muutaman korttelin päähän kahvilaan. Vasta myöhemmin olen löytänyt minua oikeasti kiinnostavia liikuntamuotoja, kuten iaidon, kävelyn, pyöräilyn ja ehkä kiipeilyn. Iaido on mietintätauolla, koska siinä minua alkoi ahdistaa vyökokeiden suorittaminen - en halua ottaa kovasti stressiä liikunnastani - ja siksikin, että täältä en vain ole löytänyt miekanheilutteluryhmää. Kävelyssä ja pyöräilyssä on monia hyviä puolia. Voin harrastaa niitä ohjaamattomasti keskenäni, ilman kenenkään kentänlaitahuutoa. Näen samalla uusia paikkoja, tai siirrän itseäni paikasta A paikkaan B (kuntopyöräilyä salilla en todennäköisesti jaksaisi kovin kauan). Pääsen liikkumaan luonnossa.

Seuraavaksi kiinnostaisi aloittaa soutu. Täällähän olosuhteet olisivat erinomaiset, ja soutuseurojakin näyttää riittävän. Ainakin kanavat ovat täynnä soutajia harva se viikonloppu. Pitäisi vain löytää joku taho, jolta lainata vene ja hieman asiantuntemusta.