10.12.07

Äsh


Pitäisi muka irtisanoutua tässä. Totuus on kuitenkin, että mulla oli Vallilassa hauskempaa kuin tuolla koulussa. Johtunee suurimmalta osalta siitä, että tietotekn.osastolla on aika muhkea mukavien ihmisten keskittymä. Ikävä kello kahden kaffituntia ja konista ja muutakin. Mitä tehdä, kun pääsee tekemään sitä, mitä on aina halunnut, ja sitten huomaa, että ennen oli yksinkertaisesti kivempaa? Vaikka silti haluaa kuitenkin tehdä tätä juttua, mutta ehkä toisin? Prkl.

Huomasin jo vilkuilevani sivusilmällä väliaikaisia vuokra-asuntoja Helsingistä. Mutta ei kai tässä enää ole palaamista; sijaiseni viihtyy ja voi hyvin, ja minäkin olen ostanut menopaluun.

Prkl.

8 kommenttia:


  1. Hmm, jos sinne iskis tulva?

    VastaaPoista

  2. Onksulla siellä joku tänne kohdistunut sadetanssi meneillään tulvannostatukseksi? Nyt ainakin tulee vettä kaatamalla.

    VastaaPoista

  3. Hei, jos haluat jäädä Suomeen ja jatkaa vanhassa työpaikassa niin sitten teet niin. Yksinkertaista vai mitä :) Ei mutta totta puhuen, jos koulussa ei tunnu hyvältä niin löydät varmaan jonkun toisenkin keinon kehittyä valokuvaajana. Ja jos Suomeen on ikävä niin jääpä kokeilemaan puoleksi vuodeksi miltä tuntuu. Ainakin nyt täällä on masentavan pimeää ja väsyttää vaan...

    VastaaPoista

  4. Mutta kun.. on tuo puolisokin tuossa.. ja mitä jos sit foto jää. Eli ei niin yksinkertaista. :-) Olen väittänyt ittelleni koko syksyn, että tää on vain väliaikaista sopeutumisvaikeutta, mutta emmänyenäätiiä.

    VastaaPoista

  5. Ymmärrän kyllä, miltä tuntuu, kun kivasta tekemisestä tulee pakkopullaa. Vika ei ehkä ole valokuvauksessa vaan koulussa, jossa on määräaikoja, rajattuja aiheita ja omista poikkeavilla kriteereillä annettuja arvosteluja. Koulu on kuitenkin väliaikaista, ellet sitten mieli opettajaksi. Mieti niitä marraskuisia maanantaiaamuja Suomessa, oliko olennaisesti kivempaa mennä töihin? Entä ne ylityöt? Et voi tietää, millaista on olla ammattivalokuvaaja sitten joskus, mutta sen varmaan jo tiedät, kumpi on kivempi harrastus, valokuvaus vai käpistely?

    VastaaPoista
  6. "Vika ei ehkä ole valokuvauksessa vaan koulussa, jossa on määräaikoja, rajattuja aiheita ja omista poikkeavilla kriteereillä annettuja arvosteluja"



    Ida: ei tuosta oikeastaan sinänsä ollenkaan ole kysymys. Itse opetus ja kaikki siihen liittyvä on suhtkoht jees. Ongelma on, etten viihdy siinä yhteisössä; en pidä siitä sosiaalisesta ympäristöstä, missä koulun puitteissa olen, ja mitään muuta sosiaalista ympäristöä minulla ei täällä ole. Kaikki ystävät ja sukulaiset ovat Suomessa. Siinä se suurin ongelma.



    Marraskuiset maanantaiaamut Suomessa ovat kai aika samanlaisia kuin marraskuiset maanantaiaamut täällä. Tosin muistaakseni Suomessa en kärsinyt unettomuudesta, joten ehkä ne olivat mukavampia.



    Ja kyllä mä valokuvauksesta tietysti kauheasti pidän, mutta pidän käpistelystäkin! Mutta kuten sanottu, vika ei ole valokuvauksessa eikä edes koulussa. Vika on siinä, että minä en viihdy omistani erossa, enkä näiden ihmisten parissa.



    Epäilemättä pitäisi purra hammasta, ja varmaan kesään asti purenkin. Mutta neljä vuotta...

    VastaaPoista

  7. entä oletko ottanut selvää, voisiko valokuvausta siirtyä jotenkin kätevästi opiskelemaan suomeen - siis suoraan hollannin koulusta jonkinlaisena siirtona - en tarkoita normaalia hakumenettelyä. eihän opetus tietty samanlaista ole, mutta olisi omat lähempänä....

    VastaaPoista

  8. Joo olen.. kirjoitan siitä lisää tässä kun ehdin, mutta ei onnistu.. vain normaalin haun kautta ja siinäkin on yksi ISO komplikaatio.

    VastaaPoista